Käytiin Roomassa kesällä 2016 Marchen matkamme yhteydessä. Ensimmäisen kerran oltiin Roomassa 10 vuotta sitten ja ihastuttiin siihen heti. Legendan mukaan kun heittää kolikon Fontana di Trevin suihkulähteeseen, silloin varmistaa paluun Roomaan. Tämä toteutui meidän osaltamme ja palattiin uudelleen Roomaan 10 vuoden jälkeen.
Rooma on ehdottomasti yksi mun lempikaupungeista Euroopassa. Kaupungissa riittää nähtävää vaikka kuinka paljon. Jos kaikki päänähtävyydet ovat nähty, myös päämäärättömälle kävelylle kannattaa myös jättää aikaa. Rooma on kuin ulkoilmamuseo, aina nurkan takana on joku hieno rakennus tai aukio. Joka paikassa on tunnelmallisia kahviloita, pizzapaikkoja ja sitä tärkeintä, maailman parasta jäätelöä.
Rooma on helppo kohde nähtävyyksien suhteen, käytännössä joka paikkaan pääsee kävelleen.
1. Colosseum
Colosseum oli suurin Rooman antiikin aikainen amfiteatteri ja sinne mahtui 40 000 - 50 000 katsojaa. Sen rakentaminen aloitettiin 70-luvun alussa ja se valmistui vuonna 80. Vaikka Colosseum on vaurioitunut aikojen saatossa maanjäristyksien ja kivenryövääjien takia, se on edelleen todella vaikuttava nähtävyys ja Rooman symboli.
2. Forum Romanum
Forum Romanum oli muinaisen Rooman ydinalue, jonka ympärille kaupunki myöhemmin laajennettiin. Raunioiden keskellä voi hyvin aistia vanhan ajan tunnelman. Alue on aika iso ja jonkun verran on myös rappuja. Suosittelen ehdottomasti kiipeämään näköalatasanteelle, josta avautuvat todella hienot näkymät koko Forum Romanumille ja myös pidemmälle Rooman kaupunkiin.
Me ostettiin yhdistelmäliput (Colosseun ja Forum Romanum) netistä, koska näin oli suositeltu. Nettiliput piti kuitenkin vaihtaa oikeiksi lipuiksi Colosseumin tai Forum Romanumin kassalla. Valittiin jälkimmäinen, koska siinä on yleensä lyhyemmät jonot. Aika moni oli ostanut lipun netissä ja ns "nettilippujono" oli huomattavasti pitempi kuin suoraan kioskista ostettu lippujono. Suosittelen kuitenkin Forum Romanumista ostamaan yhdistelmäliput, koska Colosseumin lippujonot olivat huomattavasti pidemmät. Tällä yhdistelmälipulla sitten pääsee Colosseumilla ohittamaan kaikki jonot ja pääsee suoraan sisälle.
3. Fontana di Trevi
Fontana di Trevi on Rooman suurin ja kuuluisin suihkulähde. Se on varmasti näyttävin suihkulähde, jota itse olen nähnyt. Suihkulähteen takana on massiivinen rakennelma, joka on koristeltu barokkityylisillä elementeillä. Hiljattain suihkulähde peruskorjattiin ja nyt vaaleat kivet hohtavat veden ja valojen voimasta vieläkin kirkkaammin.
4. Pantheon
Pantheon on tunnettu ennen kaikkea pyöreästä kupolista, jonka keskellä on reikä. Aurinkoisena päivänä auringonvalo pääsee kirkkoon sisälle muodostaen mielenkiintoisia valon heijastuksia. Reiästä tulee tietysti myös sadevettä sisälle. Pantheon on myös parhaiten säilynyt antiikinaikainen monumentti, jonka julkisivua koristavat upeat massiiviset pylväät. Rakennukseen on myös haudattu kuuluisia henkilöitä kuten Raffaello ja Italian ensimmäinen kuningas Vittorio Emanuele II.
5. Castel Sant'Angelo
Castel Sant'Angelo on mausoleumi, jonka rakennutti itselleen Rooman ensimmäinen keisari. Keskiajalla paikka toimii paavien asuinpaikkana ja myös linnoituksena. Castel Sant'Angelo tarkoittaa Pyhän Enkelin linnaa ja siihen johtavalla sillalla on useita upeita enkelipatsaita. Sillalta saa myös upeita kuvia, jossa taustalla näkee Pietarinkirkon kupolin. Nykyään mausoleumi toimii museona.
6. Vatikaani
Vatikaani on lilliputtivaltio keskellä Roomaa. Se on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin valtio. Vatikaani on siitä erikoinen paikka, että turistit pääsevät vain Pietarinkirkkoon ja museoihin, jonka yhteydessä on myös on Sikstuksen kappeli. Vatikaanivaltiota vartoi sveitsiläiskaarti, porteista pääsee siis sisälle ainoastaan Vatikaanin asukkaat ja sisäänpääsyluvan omaavan henkilöt.
Tällä kertaa käytiin vain Pietarinkirkossa. Ensimmäisen Rooman matkan yhteydessä vierailtiin Vatikaanin museoissa ja Sikstuksen kappelissa sekä kiivettiin Pietarinkirkon kupoliin, jonka terassilta avautuvat käsittämättömän upeat näkymät Pietarinkirkon aukiolle ja kauas Roomaan kaupungin ylle. Vatikaanissa menee käytännössä koko päivä, jos haluaa nähdä kaikki nämä nähtävyydet. Museoihin kannattaa ehdottomasti ostaa liput etukäteen netistä, koska paikan päällä jono on todella pitkä. Suosittelen ehdottomasti varamaan Vatikaanille koko päivän, koska nähtävää ja ihmeteltävää on todella paljon. Miinuspuolena pitää tietysti sanoa turistien paljous ainakin kesäkuukausina.
Roomassa on tietysti näiden nähtävyyksien lisäksi lukuisia kirkkoja, aukioita, suihkulähteitä ja muita upeita rakennuksia. Espanjalaiset portaat ovat paikallisten ja turistien keskuudessa erittäin suosittu levähdyspaikka. Kesällä 2016 portaita kunnostettiin eli emme päässeet istuskelemaan portailla.
Rooma on todella helppo kohde ruuan suhteen. Lounasaikaan on helppo syödä pizzapalan tai herkullista pastaa. Illalla tunnelmallisia ravintoloita on todella helppo löytää ja ruokaan ei tarvinnut kertaakaan pettyä. Ja italialaista jäätelöä kannatta syödä monta kertaa päivässä, että ehtisi edes murto-osan erilaisista herkullisista mauista maistaa.
Jos olet kiinnostunut shoppailusta, Roomassa on kaikki kansainväliset ketjuliikkeet edustettuna ja myös paljon Italialaista muotia ja kenkiä. Via Corsa on Rooman pääshoppailukatu, mutta sen ympäristössä on myös paljon pienempiä liikkeitä. Myös Terminin aseman vieressä on kauppakeskus. Jos olet kiinnostunut merkkivaatteista, sitten kannattaa suunata Rastel Romano Desinger outlet-kylään.
Italia ja Rooma, palaan sinne varmasti vielä useita kertoja.
Kaikki matkakertomukset löydät tästä.
keskiviikko 7. joulukuuta 2016
keskiviikko 2. marraskuuta 2016
San Marino - upea lilliputtivaltio
San Marino on ollut minulla jo pitkään haavelistalla, koska kuvissa paikka näyttää aina niin viehättävältä. Nyt kun pääsin itse tämän kokemaan, täytyy sanoa, että kuvat eivät edes tee oikeutta vanhan kaupungin viehättävyydelle ja näkymille, jotka avautuvat joka paikasta vanhaa kaupunkia.
Vierailtiin San Marinossa meidän Italia matkan yhteydessä. Asuntomme sijaitsi Maceratassa ja sieltä on matkaa San Marinoon noin 160 km. San Marino sijaitsee lähellä Riminin rantalomakohteita ja sen takia siellä on kesällä suhteellisen paljon turisteja. Väkiluvultaan se on Euroopan toiseksi pienin maa ja pinta-alaltaan kolmanneksi pienin.
Matka San Marinon vanhaan kaupunkiin on todella mielenkiintoinen, pikkuhiljaa noustaan mäkeä ylös, kunnes lopulta ollaan Titanovuoren huipulla 750 m korkeudessa. Matkan varrella on lukuisia parkkipaikkoja, mutta me ajettiin korkeimpaan parkkiin, josta on lyhyt matka vanhaan kaupunkiin. Parkkipaikan pystyy maksamaan automaattiin vain kolikoilla eli kolikoita kannattaa olla mukana. Onneksi lähellä on myös automaatti, jossa saa vaihdettua setelit kolikoiksi.
San Marinon vanhassa kaupungissa kapeat kadut mutkittelevat ylös ja alas sekä talot on rakennettu toisiinsa kiinni jyrkän vuoren rinteille. San Marinon vanha kaupunki on myös listattu Unescon maailmanperintökohteeksi.
Päänähtävyydet kaupungissa ovat Titanovuoren päällä rakennetut kolme tornia. Ensimmäinen torni (Guaita) sijaitsee suoraan vanhankaupungin yläpuolella.
Toinen torni (Cesta) on melko lähellä ensimmäistä. Täällä on myös asemuseo. Molempien tornien sisäänpääsyt ovat siis maksullisia.
Kolmas torni (Montale) sijaitsee hieman kauempana vanhasta kaupungista. Sinne pääsee kivistä metsäpolkua pitkin. Kolmanteen torniin ei pääse sisälle ollenkaan, koska siinä ei ole ovea. Me ei kävelty edes kolmanteen torniin asti vaan otettiin vain valokuva noin puolessavälissä matkaa.
San Marinon tunnetuin rakennus on Palazzo Publico. Korkealle nousevan kellotornin näkee jo kaukaa eli sinne suunnistaminen ei tuota ongelmia.
Rakennus on valmistunut 1800-luvun loppupuolella ja sen tiloissa on paljon taidetta ja upeita huoneita. Emme käyneet rakennuksessa sisällä vaan tutkailtiin rakennusta ulkoapäin ja ihasteltiin sen aukiolta avautuvia maisemia.
Parin tunnin kävelyn jälkeen nälkä yllätti ja ruvettiin etsimään ruokapaikkaa. San Marinossa on hyvin vaikea löytää paikallista ravintolaa vaan kaikki ovat turisteille suunnattuja ruokapaikkoja. Suurin osa ravintoloista sijaitsevat aika lähellä ensimmäistä tornia, jossa luonnollisesti on myös paljon turisteja. Mekin valittiin sieltä ravintola, josta näkymät ympäristölle olivat mahtavat. Tilattiin pizzaa ja juotiin viiniä. Pizza ei ollut kyllä yhtä hyvä, joka oltiin syöty Italian puolella. Näkymät onneksi korvasivat huonon ruokakokemuksen.
Päivällisen jälkeen kiivettiin mäkeä ylös, josta avautuvat San Marinon postikorttimaisemat. Tämä näkymä on nimenomaan se, joka komeilee San Marinon postikorteissa ja muissa maata esittelevissä kirjoituksissa sekä esitteissä. Kaupungissa kiertäessä ei edes käsitä, että ensimmäinen torni on rakennettu todellakin suoraan vuoren huipulle. Todella upea näky.
Kaikki matkakertomukset löydät tästä.
Vierailtiin San Marinossa meidän Italia matkan yhteydessä. Asuntomme sijaitsi Maceratassa ja sieltä on matkaa San Marinoon noin 160 km. San Marino sijaitsee lähellä Riminin rantalomakohteita ja sen takia siellä on kesällä suhteellisen paljon turisteja. Väkiluvultaan se on Euroopan toiseksi pienin maa ja pinta-alaltaan kolmanneksi pienin.
Matka San Marinon vanhaan kaupunkiin on todella mielenkiintoinen, pikkuhiljaa noustaan mäkeä ylös, kunnes lopulta ollaan Titanovuoren huipulla 750 m korkeudessa. Matkan varrella on lukuisia parkkipaikkoja, mutta me ajettiin korkeimpaan parkkiin, josta on lyhyt matka vanhaan kaupunkiin. Parkkipaikan pystyy maksamaan automaattiin vain kolikoilla eli kolikoita kannattaa olla mukana. Onneksi lähellä on myös automaatti, jossa saa vaihdettua setelit kolikoiksi.
Heti parkkipaikan vierestä alkoi upea vanha kaupunki
San Marinon vanhassa kaupungissa kapeat kadut mutkittelevat ylös ja alas sekä talot on rakennettu toisiinsa kiinni jyrkän vuoren rinteille. San Marinon vanha kaupunki on myös listattu Unescon maailmanperintökohteeksi.
Päänähtävyydet kaupungissa ovat Titanovuoren päällä rakennetut kolme tornia. Ensimmäinen torni (Guaita) sijaitsee suoraan vanhankaupungin yläpuolella.
Toinen torni (Cesta) on melko lähellä ensimmäistä. Täällä on myös asemuseo. Molempien tornien sisäänpääsyt ovat siis maksullisia.
Kolmas torni (Montale) sijaitsee hieman kauempana vanhasta kaupungista. Sinne pääsee kivistä metsäpolkua pitkin. Kolmanteen torniin ei pääse sisälle ollenkaan, koska siinä ei ole ovea. Me ei kävelty edes kolmanteen torniin asti vaan otettiin vain valokuva noin puolessavälissä matkaa.
San Marinon tunnetuin rakennus on Palazzo Publico. Korkealle nousevan kellotornin näkee jo kaukaa eli sinne suunnistaminen ei tuota ongelmia.
Siellä se kellotorni näkyy
Rakennus on valmistunut 1800-luvun loppupuolella ja sen tiloissa on paljon taidetta ja upeita huoneita. Emme käyneet rakennuksessa sisällä vaan tutkailtiin rakennusta ulkoapäin ja ihasteltiin sen aukiolta avautuvia maisemia.
Parin tunnin kävelyn jälkeen nälkä yllätti ja ruvettiin etsimään ruokapaikkaa. San Marinossa on hyvin vaikea löytää paikallista ravintolaa vaan kaikki ovat turisteille suunnattuja ruokapaikkoja. Suurin osa ravintoloista sijaitsevat aika lähellä ensimmäistä tornia, jossa luonnollisesti on myös paljon turisteja. Mekin valittiin sieltä ravintola, josta näkymät ympäristölle olivat mahtavat. Tilattiin pizzaa ja juotiin viiniä. Pizza ei ollut kyllä yhtä hyvä, joka oltiin syöty Italian puolella. Näkymät onneksi korvasivat huonon ruokakokemuksen.
Päivällisen jälkeen kiivettiin mäkeä ylös, josta avautuvat San Marinon postikorttimaisemat. Tämä näkymä on nimenomaan se, joka komeilee San Marinon postikorteissa ja muissa maata esittelevissä kirjoituksissa sekä esitteissä. Kaupungissa kiertäessä ei edes käsitä, että ensimmäinen torni on rakennettu todellakin suoraan vuoren huipulle. Todella upea näky.
Kaikki matkakertomukset löydät tästä.
tiistai 16. elokuuta 2016
Marche - upeita kukkuloita, keskiaikaisia kyliä ja merenrantaa, osa 2
Edellisessä postauksessa kerroin Maceratasta ja sen lähellä olevista upeista paikoista. Viikon aikana ehdittiin käymään useissa paikoissa, koska välimatkat ovat yllättävän lyhyitä.
Olin etukäteen lukenut, että kannattaa vierailla pienessä keskiaikaisessa kaupungissa Offidassa ja sen lähellä olevassa kaupungissa Ascoli Picenossa.
Offida
Offida on pieni kaupunki keskellä viiniviljelmiä ja se on tunnettu karnevaaleista, pitsinnypläyksestä ja viinistä. Me saavuttiin kaupunkiin klo 13 päivällä kun alkoi siesta. Käytännössä kaupunki oli täysin autio ja ainoastaan yksi paikallista viiniä esittelevä kauppa oli auki. Viinikaupassa oli todella hyvä palvelu ja näin me sitten maisteltiin erilaisia paikallisia viinejä. Sen jälkeen käveltiin kaupungilla ja ihailtiin keskiaikaisia rakennuksia. Aivan vanhankaupungin sydämessä on hieno Palazzo Comunale (kaupungintalo). Käveltiin sen ohi ja jatkettiin matkaa vanhan kaupungin toiselle laidalle.
Kaupungin katujen välistä pilkahdi aika ajoin peltoja ja viiniviljelmiä.
Tarkoitus oli käydä katsomassa myös kuuluisaa Santa Maria della Rocca kirkkoa, joka on Marchen alueen yksi merkittävimmistä nähtävyyksistä. Se on romaanilais-goottilainen tiilirakennus, joka rakennettiin vuonna 1330. Kirkko ei ole itse asiassa mitenkään kovin näyttävän näköinen vaan hyvinkin yksinkertainen. Kirkkoon sisälle emme päästy, koska se oli myöskin siestan aikaa suljettu.
Kirkon ympäristö oli todella upea, joka kulmaan avautuivat kukkulanäkymät ja kaukana näkyi myös Sibillini vuoristo. Viiniviljelmiä näkyi myös runsaasti.
Tämän jälkeen lähdettiin kävelemään takaisin autolle ja suunnattiin Ascoli Picenoon.
Tässä Offidan kaupunki vielä kauempana kuvattuna.
Kaupunki on varmasti hyvin erilainen vilkkaana toripäivänä, mutta vaihteeksi oli todella mielenkiintoinen tutustua täysin autioon kaupunkiin.
Ascoli Piceno
Offidasta ajettiin Ascoli Picenoon, joka on reilu 50.000 asukkaan kaupunki. Kun moni kaupunki Marchessa on kukkulan päällä, Ascoli Piceno sijaitsee taas laaksossa. Ajettiin aika kauan kaupungin kapeita katuja ennen kun saatiin auto parkkiin. Täällä oli jo enemmän turisteja ja paikallisia, mutta todella rauhallinen tämäkin kaupunki oli siestan aikaan. Käveltiin vanhaan kaupunkiin kuuluisalle aukiolle Piazza de Poppolo. Aukio oli todella upea ja aukion laidalla oli useita todella näyttäviä rakennuksia, kirkko ja palatsi.
Tässä palatsissa (Palazzo dei Capitani del Popolo) olisi ollut myös museo sisätiloissa, mutta meillä alkoi olla jo kova nälkä eikä jaksettu lähteä museo kiertämään. Julkisivu kellotorneineen oli kyllä todella vaikuttava.
Palatsin upealle sisäpihalle pääsi ilmaiseksi.
Aukiolla sijaitsevan kirkon (Chiesa di San Francesco) ovi oli todella näyttävästi koristeltu. Olisi ollut mukava myös käydä sisätilat katsomassa, mutta siestan aikaan myös kirkko oli kiinni. Jotenkin Ascoli Piecenossa alkoi siestaa jo hiukan ärsyttää, koska se tuntui kestävän ikuisuuksia. Aika moni paikka avattiin illalla uudelleen vasta klo 17 jälkeen.
Onneksi löydettiin viihtyisä ravintola, jossa syötiin salaattia ja focaccia. Nyt en millään muista tämän ravintolan nimeä ja laskukin maksettiin käteisellä, muuten olisi päässyt tarkistamaan tiedot myös jälkikäteen.
Gradara
Gradara sijaitsee lähellä (40 km) San Marinoa, näin ollen vierailtiin saman päivän aikana molemmissa paikossa.
Suurin osa turisteista tulee Gradaraan sen hienon linnan (Castello di Granadara) vuoksi.
Monen mielestä Gradaran linna on lukuisten linnojen joukoista Italian kaunein. Gradaran linna tunnetaan myös Danten Jumalaisesta näytelmästä. Rakastavaisten Paolon ja Francescan tarina sijoittuu kaupunkiin ja perustuu tositapahtumiin. Olen vieraillut useissa linnoissa ja mielestäni Gradara linna sijoittuu todellakin parhaimpien joukkoon.
Linnan piha-aluetta
Itse henkilökohtaisesti tykkään sellaisista vanhoista linnoista, jossa huoneissa on esillä eri aikakausilta säilyneitä huonekaluja. Silloin aistii huomattavasti paremmin keskiajan tunnelman ja voi kuvitella, miten silloin elettiin. Gradaran linnassa esillä olevat huonekalut ovat säilyneet todella hyvin. Jonkun verran on myös keskiajalta olevia vaatteita.
Gradaran vanha kaupunki on pieni ja todella viihtyisä, paljon on turistikauppoja ja pieniä ravintoloita. Kaupunkiin kuljetaan massiivisen portin läpi, joka samalla toimii myös kellotornina.
Oltiin todella tyytyväisiä, että päätettiin Gradarassa vierailla. Matka jatkui San Marinoon, josta kerron seuraavassa postauksessa.
Kaikki matkakertomukset löydät tästä.
Olin etukäteen lukenut, että kannattaa vierailla pienessä keskiaikaisessa kaupungissa Offidassa ja sen lähellä olevassa kaupungissa Ascoli Picenossa.
Offida
Offida on pieni kaupunki keskellä viiniviljelmiä ja se on tunnettu karnevaaleista, pitsinnypläyksestä ja viinistä. Me saavuttiin kaupunkiin klo 13 päivällä kun alkoi siesta. Käytännössä kaupunki oli täysin autio ja ainoastaan yksi paikallista viiniä esittelevä kauppa oli auki. Viinikaupassa oli todella hyvä palvelu ja näin me sitten maisteltiin erilaisia paikallisia viinejä. Sen jälkeen käveltiin kaupungilla ja ihailtiin keskiaikaisia rakennuksia. Aivan vanhankaupungin sydämessä on hieno Palazzo Comunale (kaupungintalo). Käveltiin sen ohi ja jatkettiin matkaa vanhan kaupungin toiselle laidalle.
Kaupungin katujen välistä pilkahdi aika ajoin peltoja ja viiniviljelmiä.
Tarkoitus oli käydä katsomassa myös kuuluisaa Santa Maria della Rocca kirkkoa, joka on Marchen alueen yksi merkittävimmistä nähtävyyksistä. Se on romaanilais-goottilainen tiilirakennus, joka rakennettiin vuonna 1330. Kirkko ei ole itse asiassa mitenkään kovin näyttävän näköinen vaan hyvinkin yksinkertainen. Kirkkoon sisälle emme päästy, koska se oli myöskin siestan aikaa suljettu.
Kirkon ympäristö oli todella upea, joka kulmaan avautuivat kukkulanäkymät ja kaukana näkyi myös Sibillini vuoristo. Viiniviljelmiä näkyi myös runsaasti.
Tämän jälkeen lähdettiin kävelemään takaisin autolle ja suunnattiin Ascoli Picenoon.
Tässä Offidan kaupunki vielä kauempana kuvattuna.
Kaupunki on varmasti hyvin erilainen vilkkaana toripäivänä, mutta vaihteeksi oli todella mielenkiintoinen tutustua täysin autioon kaupunkiin.
Ascoli Piceno
Tässä palatsissa (Palazzo dei Capitani del Popolo) olisi ollut myös museo sisätiloissa, mutta meillä alkoi olla jo kova nälkä eikä jaksettu lähteä museo kiertämään. Julkisivu kellotorneineen oli kyllä todella vaikuttava.
Palatsin upealle sisäpihalle pääsi ilmaiseksi.
Aukiolla sijaitsevan kirkon (Chiesa di San Francesco) ovi oli todella näyttävästi koristeltu. Olisi ollut mukava myös käydä sisätilat katsomassa, mutta siestan aikaan myös kirkko oli kiinni. Jotenkin Ascoli Piecenossa alkoi siestaa jo hiukan ärsyttää, koska se tuntui kestävän ikuisuuksia. Aika moni paikka avattiin illalla uudelleen vasta klo 17 jälkeen.
Onneksi löydettiin viihtyisä ravintola, jossa syötiin salaattia ja focaccia. Nyt en millään muista tämän ravintolan nimeä ja laskukin maksettiin käteisellä, muuten olisi päässyt tarkistamaan tiedot myös jälkikäteen.
Gradara
Gradara sijaitsee lähellä (40 km) San Marinoa, näin ollen vierailtiin saman päivän aikana molemmissa paikossa.
Suurin osa turisteista tulee Gradaraan sen hienon linnan (Castello di Granadara) vuoksi.
Monen mielestä Gradaran linna on lukuisten linnojen joukoista Italian kaunein. Gradaran linna tunnetaan myös Danten Jumalaisesta näytelmästä. Rakastavaisten Paolon ja Francescan tarina sijoittuu kaupunkiin ja perustuu tositapahtumiin. Olen vieraillut useissa linnoissa ja mielestäni Gradara linna sijoittuu todellakin parhaimpien joukkoon.
Linnan piha-aluetta
Itse henkilökohtaisesti tykkään sellaisista vanhoista linnoista, jossa huoneissa on esillä eri aikakausilta säilyneitä huonekaluja. Silloin aistii huomattavasti paremmin keskiajan tunnelman ja voi kuvitella, miten silloin elettiin. Gradaran linnassa esillä olevat huonekalut ovat säilyneet todella hyvin. Jonkun verran on myös keskiajalta olevia vaatteita.
Gradaran vanha kaupunki on pieni ja todella viihtyisä, paljon on turistikauppoja ja pieniä ravintoloita. Kaupunkiin kuljetaan massiivisen portin läpi, joka samalla toimii myös kellotornina.
Oltiin todella tyytyväisiä, että päätettiin Gradarassa vierailla. Matka jatkui San Marinoon, josta kerron seuraavassa postauksessa.
Kaikki matkakertomukset löydät tästä.
maanantai 8. elokuuta 2016
Marche - upeita kukkuloita, keskiaikaisia kyliä ja merenrantaa, osa 1
Marchen alue Italiassa on suomalaisille huomattavasti tuntemattomampi alue kuin Toscana, mutta luonnon osalta Marche on hyvin samanlainen - hienoja kukkuloita ja paljon keskiaikaisia kyliä. Myös upeaa merenrantaa löytyy molemmilta alueilta. Marchen alueella on myös vuoristoa - Mont Sibilillini, jossa korkein vuori Monte Vettori kohoaa 2476 metriin saakka.
Vietettiin Marchen alueella heinäkuun alussa 8 päivää. Lennettiin Roomaan, josta meillä oli etukäteen vuokrattu auto (Ford Focus automaattivaihteisena).
Loma-asuntomme sijaitsi Maceratan kaupungin laidalla, johon on Roomasta suhteellisen lyhyt matka (286 km) moottoritietä pitkin. Moottoritie on maksullinen ja tällä osuudella maksu on reilut 20 €. Moottoritieltä ovat poikkeuksellisen hienot näkymät vuorille ja myöhemmin myös merelle.
Loma-asuntomme Recidence Belohorizonte sijaitsi ihastuttavalla paikalla kukkulalla, josta näkymät merelle, kumpuileville pelloille ja kaupungille olivat todella upeat. Meillä oli yhden makuuhuoneen asunto (olohuone-keittiö oli samassa huoneessa), joka oli myös todella viihtyisä. Maksettiin asunnosta 680 eur 8 yöltä. Mielestäni tässä asunnossa hinta-laatusuhde oli todella kohdallaan ja voin lämpimästi suositella kyseistä paikkaa tukikohdaksi kun etsit Marchen alueelta viihtyisää ja kohtuullisen hintaista loma-asuntoa. Marchen alueella on myös paljon villoja vuokrattavana, jotka ovat todella upeita, mutta taas huomattavasti kalliimpia.
Macerata
Maceratan yliopistokaupunki on suhteellisen iso ja siellä asuu noin 320.000 asukasta. Paikan päällä kaupunki ei tuntunut yhtään näin isolta, koska Maceratan asuinalueet sijaitsevat laajalla alueella. Kaupunki levittäytyy kukkuloiden päälle, näin ollen sieltä on joka paikkaan hienot näkymät. Vanha kaupunki on hyvin kompakti ja sen kiertää aika nopeasti. Siellä on todella paljon hyvin vanhoja ja rosoisia taloja, joita ei ole erityisemmin kunnostettu. Vanhassa kaupungissa on useita kirkkoja ja iso aukio, jossa laidalla on teatteri ja yliopistotalo.
Maceratassa on myös muutamia mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Me vierailtiin niistä vain yhdessä eli Bonaccorsin palatsissa.
Näkymät palatsin yläkerrasta sisäpihalle ja ympäristöön.
Lipun hinta oli vain 3 €/hlö. Palatsi oli upea ja nähtävää riitti, alakerrassa oli esillä vanhoja hevoskärryjä ja yläkerrassa taidetta. Museossa sai myös kokeilla, miltä tuntuu istua hevoskärryssä mukula - tai huonokuntoisella hiekkatiellä.
Kierroksen kruunaa Aeneis-kertomuksen (Rooman Vergiliuksen ensimmäisellä vuosisadalla eaa kirjoittama eeppinen runoelma) pohjautuvilla freskoilla maalattu upea sali.
Maceratassa on myös teatteri, joka kuvien mukaan on todella hieno. Siihen emme valitettavasti ehtineet.
Tehtiin useana päivänä päiväretkiä lähialueille. Kaikki paikat olivat viehättäviä ja käymisen arvoisia. Marchen kaupungeissa (pl. isot rannikkokaupungit, jossa paljon turisteja) noudatetaan todella tarkasti siestaa, jolloin päiväsaikaan pienet kaupat ja kahvilat/ravintolat ovat kiinni. Meidän päivärytmi taas on aivan erilainen eli nukutaan pitkään ja syödään rauhassa aamupala, yleensä päästään liikkeelle noin klo 11 jälkeen. Siesta taas alkaa klo 13 ja kestää useita tunteja, yleensä klo 16 asti. Jotkut kaupungit ovat silloin täysin autioita eli tämä kannattaa ottaa huomioon kun suunnittelee päiväretkiä.
Loreto
Loreto pieni ja viehättävä kaupunki. Kaupunki sijaitsee noin 20 km Anconan rannikkokaupungista sisämaahan. Kaupunki on kuuluisa San Loreto kirkosta, joka nykyään on pyhiinvaelluskirkko. Tarinan mukaan 1400-luvulla enkeleitä muutti rakennukseen ja nykyään taloa kutsutaan nimeltä Santa Casa. Samassa talossa Neitsyt Maria kasvatti myös Jeesus lasta. Santa Casa, luostari ja San Loreto basilika sijaitsevat vierekkäin ja ovat upeita rakennuksia. Me vierailtiin vain kirkossa. Kirkko on todella upea sisältä.
Itse kaupunki on pieni. Pääkadun varrella on paljon turisteille suunnattuja kauppoja, ravintoloita ja kahviloita.
Me vietettiin kaupungissa noin tunnin verran. Tietysti, jos oltaisiin istuttu kahville, silloin kaupungissa olisi vierähtänyt helposti hieman pitempäänkin. Me haluttiin kuitenkin siirtyä seuraavaan kohteeseen. Suunnattiin nimittäin Coneron vuorille, jossa meillä oli tarkoitus tehdä helppo kävelyretki upeista maisemista nauttien.
Näkymät Loretosta Conero vuorelle
Coneron vuori
Conero on Italiassa ainoa Adrianmeren rannalla sijaitseva vuori, joka kohoaa 572 m korkeuteen. Itäpuolella vuorta kalliojyrkänteet kohoavat kun suoraan merestä ja muodostavat meren ja vuoren väliin pieniä ja viehättäviä rantapoukamia. Osalle näistä pääsee vain veneellä. Autolla pääsee Portonovon tai Sirolon puolella oleville rannoille.
Me ajettiin autolla Conero-vuoren luonnonpuistoon ja tehtiin noin 1,5 h kävelyretki. Alussa polku oli helppo mutta myöhemmin muuttui kiviseksi ja jonkun verran oli nousuja ja laskuja. Meillä oli omat piknik eväät mukana, mutta auton parkkipaikan vieressä oli myös muutama ruokapaikka, jossa olisi saanut lämmintä ruokaa. Kävelyretken jälkeen ajettiin alas rannikolle ja ajettiin kohti Portonovoa, jossa oli tarkoitus pulahtaa kirkkaaseen mereen. Coneron vuoren ympäristön rannat ovat poikkeuksellisesti kivirantoja Muissa Italian Adrianmeren puolella olevissa lomakohteissa kuten Riminissa ja Riccionissa rannat ovat hiekkarantaa.
Portonovon suosittu ranta
Portonovon ranta on todella suosittu ja jouduttiin jonkun aikaa odottamaan, että saatiin auto parkkiin. Vihdoin päästiin rannalle. Ranta oli hieno, mutta mun makuun hieman ruuhkainen. Ajateltiin kuitenkin vuokrata aurinkotuolit ja varjo. Vesi näytti kirkkaalta eli pulahdettiin heti uimaan. Merivesi oli myös todella lämmin ja viihdyttiin meressä pitkään. Syvemmällä vesi ei kuitenkaan soveltunut snorklaukseen, koska siellä esiintyi hieman sameutta. Nähtiin kuitenkin matalassa vedessä rapuja. Viihdyttiin rannalla muutama tunti ja sen jälkeen ajettiin takaisin loma-asunnolle.
Seuraavassa postauksessa kerron lisää viehättävistä pikkukylistä ja paikoista, jossa vierailtiin.
Kaikki matkakertomukset löydät tästä.
Vietettiin Marchen alueella heinäkuun alussa 8 päivää. Lennettiin Roomaan, josta meillä oli etukäteen vuokrattu auto (Ford Focus automaattivaihteisena).
Loma-asuntomme sijaitsi Maceratan kaupungin laidalla, johon on Roomasta suhteellisen lyhyt matka (286 km) moottoritietä pitkin. Moottoritie on maksullinen ja tällä osuudella maksu on reilut 20 €. Moottoritieltä ovat poikkeuksellisen hienot näkymät vuorille ja myöhemmin myös merelle.
Loma-asuntomme Recidence Belohorizonte sijaitsi ihastuttavalla paikalla kukkulalla, josta näkymät merelle, kumpuileville pelloille ja kaupungille olivat todella upeat. Meillä oli yhden makuuhuoneen asunto (olohuone-keittiö oli samassa huoneessa), joka oli myös todella viihtyisä. Maksettiin asunnosta 680 eur 8 yöltä. Mielestäni tässä asunnossa hinta-laatusuhde oli todella kohdallaan ja voin lämpimästi suositella kyseistä paikkaa tukikohdaksi kun etsit Marchen alueelta viihtyisää ja kohtuullisen hintaista loma-asuntoa. Marchen alueella on myös paljon villoja vuokrattavana, jotka ovat todella upeita, mutta taas huomattavasti kalliimpia.
Macerata
Maceratan yliopistokaupunki on suhteellisen iso ja siellä asuu noin 320.000 asukasta. Paikan päällä kaupunki ei tuntunut yhtään näin isolta, koska Maceratan asuinalueet sijaitsevat laajalla alueella. Kaupunki levittäytyy kukkuloiden päälle, näin ollen sieltä on joka paikkaan hienot näkymät. Vanha kaupunki on hyvin kompakti ja sen kiertää aika nopeasti. Siellä on todella paljon hyvin vanhoja ja rosoisia taloja, joita ei ole erityisemmin kunnostettu. Vanhassa kaupungissa on useita kirkkoja ja iso aukio, jossa laidalla on teatteri ja yliopistotalo.
Maceratassa on myös muutamia mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Me vierailtiin niistä vain yhdessä eli Bonaccorsin palatsissa.
Näkymät palatsin yläkerrasta sisäpihalle ja ympäristöön.
Lipun hinta oli vain 3 €/hlö. Palatsi oli upea ja nähtävää riitti, alakerrassa oli esillä vanhoja hevoskärryjä ja yläkerrassa taidetta. Museossa sai myös kokeilla, miltä tuntuu istua hevoskärryssä mukula - tai huonokuntoisella hiekkatiellä.
Kierroksen kruunaa Aeneis-kertomuksen (Rooman Vergiliuksen ensimmäisellä vuosisadalla eaa kirjoittama eeppinen runoelma) pohjautuvilla freskoilla maalattu upea sali.
Maceratassa on myös teatteri, joka kuvien mukaan on todella hieno. Siihen emme valitettavasti ehtineet.
Tehtiin useana päivänä päiväretkiä lähialueille. Kaikki paikat olivat viehättäviä ja käymisen arvoisia. Marchen kaupungeissa (pl. isot rannikkokaupungit, jossa paljon turisteja) noudatetaan todella tarkasti siestaa, jolloin päiväsaikaan pienet kaupat ja kahvilat/ravintolat ovat kiinni. Meidän päivärytmi taas on aivan erilainen eli nukutaan pitkään ja syödään rauhassa aamupala, yleensä päästään liikkeelle noin klo 11 jälkeen. Siesta taas alkaa klo 13 ja kestää useita tunteja, yleensä klo 16 asti. Jotkut kaupungit ovat silloin täysin autioita eli tämä kannattaa ottaa huomioon kun suunnittelee päiväretkiä.
Loreto
Loreto pieni ja viehättävä kaupunki. Kaupunki sijaitsee noin 20 km Anconan rannikkokaupungista sisämaahan. Kaupunki on kuuluisa San Loreto kirkosta, joka nykyään on pyhiinvaelluskirkko. Tarinan mukaan 1400-luvulla enkeleitä muutti rakennukseen ja nykyään taloa kutsutaan nimeltä Santa Casa. Samassa talossa Neitsyt Maria kasvatti myös Jeesus lasta. Santa Casa, luostari ja San Loreto basilika sijaitsevat vierekkäin ja ovat upeita rakennuksia. Me vierailtiin vain kirkossa. Kirkko on todella upea sisältä.
Itse kaupunki on pieni. Pääkadun varrella on paljon turisteille suunnattuja kauppoja, ravintoloita ja kahviloita.
Me vietettiin kaupungissa noin tunnin verran. Tietysti, jos oltaisiin istuttu kahville, silloin kaupungissa olisi vierähtänyt helposti hieman pitempäänkin. Me haluttiin kuitenkin siirtyä seuraavaan kohteeseen. Suunnattiin nimittäin Coneron vuorille, jossa meillä oli tarkoitus tehdä helppo kävelyretki upeista maisemista nauttien.
Näkymät Loretosta Conero vuorelle
Coneron vuori
Conero on Italiassa ainoa Adrianmeren rannalla sijaitseva vuori, joka kohoaa 572 m korkeuteen. Itäpuolella vuorta kalliojyrkänteet kohoavat kun suoraan merestä ja muodostavat meren ja vuoren väliin pieniä ja viehättäviä rantapoukamia. Osalle näistä pääsee vain veneellä. Autolla pääsee Portonovon tai Sirolon puolella oleville rannoille.
Me ajettiin autolla Conero-vuoren luonnonpuistoon ja tehtiin noin 1,5 h kävelyretki. Alussa polku oli helppo mutta myöhemmin muuttui kiviseksi ja jonkun verran oli nousuja ja laskuja. Meillä oli omat piknik eväät mukana, mutta auton parkkipaikan vieressä oli myös muutama ruokapaikka, jossa olisi saanut lämmintä ruokaa. Kävelyretken jälkeen ajettiin alas rannikolle ja ajettiin kohti Portonovoa, jossa oli tarkoitus pulahtaa kirkkaaseen mereen. Coneron vuoren ympäristön rannat ovat poikkeuksellisesti kivirantoja Muissa Italian Adrianmeren puolella olevissa lomakohteissa kuten Riminissa ja Riccionissa rannat ovat hiekkarantaa.
Portonovon suosittu ranta
Portonovon ranta on todella suosittu ja jouduttiin jonkun aikaa odottamaan, että saatiin auto parkkiin. Vihdoin päästiin rannalle. Ranta oli hieno, mutta mun makuun hieman ruuhkainen. Ajateltiin kuitenkin vuokrata aurinkotuolit ja varjo. Vesi näytti kirkkaalta eli pulahdettiin heti uimaan. Merivesi oli myös todella lämmin ja viihdyttiin meressä pitkään. Syvemmällä vesi ei kuitenkaan soveltunut snorklaukseen, koska siellä esiintyi hieman sameutta. Nähtiin kuitenkin matalassa vedessä rapuja. Viihdyttiin rannalla muutama tunti ja sen jälkeen ajettiin takaisin loma-asunnolle.
Seuraavassa postauksessa kerron lisää viehättävistä pikkukylistä ja paikoista, jossa vierailtiin.
Kaikki matkakertomukset löydät tästä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)